| Innokylä

Toimintaympäristö

Kouluille jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta on tukee sote-integraatiota, jossa perustason mielenterveyspalvelut ja opiskeluhuoltopalvelut muodostavat yhtenäisen ja saumattoman kokonaisuuden asiakkaalle. Pohteen strategia painottaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä tarvetta yhdenmukaistaa käytäntöjä niin, että palvelut voidaan tarjota ilman perinteisiä lähettämisen käytänteitä. Tämä tukee lasten ja nuorten nopeaa avunsaantia arjen ympäristöissä ja vähentää hoitoon pääsyn viiveitä. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa varhaista tunnistamista ja monialaista yhteistyötä, mikä vahvistuu, kun psykiatrinen sairaanhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä opiskeluhuollon, opettajien ja perheiden kanssa. Terapiatakuu lainsäädäntö myös asettaa palveluiden järjestämiselle velvoitteita, joissa eri ammattilaisten vastuut ja roolit terapiatakuun toteuttamiseksi on määritelty. Kouluun jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja tukee tätä kokonaisuutta tarjoamalla joustavaa ja saavutettavaa tukea lähellä nuorten arkea, vahvistaen ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä on riittämätön, ja palvelukokonaisuudessa eri toimijoiden tehtävät ja roolit ovat osin epäselviä. Tämä johtaa viiveisiin hoitoon pääsyssä, päällekkäisiin käytäntöihin ja katkoksiin palveluketjussa. Lisäksi nykyinen malli perustuu usein lähettämisen käytänteisiin, jolloin kouluilla ja opiskeluhuollossa annettava tuki jää irralliseksi mielenterveyspalveluissa tehtävästä työskentelystä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana on tarve vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä sekä selkeyttää eri toimijoiden roolit ja tehtävät palvelukokonaisuudessa. Asiakkaiden näkökulmasta muutos on välttämätön, jotta apu olisi saavutettavissa nopeasti ja ilman monimutkaisia lähettämisen käytäntöjä, mikä ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja tukee koulunkäyntiä. Ammattilaisten näkökulmasta tarvitaan selkeät vastuut ja yhtenäiset toimintamallit, jotka vähentävät päällekkäistä työtä ja vahvistavat yhteistyötä opiskeluhuollon ja perustason mielenterveyspalvelujen välillä. Organisaation näkökulmasta muutos on tarpeen, jotta käytännöt yhdenmukaistetaan, palvelut integroidaan ja vastataan terapiatakuu-lainsäädännön vaatimuksiin hoidonporrastuksen mukaisesti. Yhteiskunnan näkökulmasta muutos ehkäisee mielenterveysongelmien kasautumista ja syrjäytymistä, vähentää kustannuksia ja tukee kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteita. Muutos kohdistuu lapsiin ja nuoriin, heidän perheisiinsä, opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen ammattilaisiin sekä Pohteen palvelurakenteeseen, ja sen tavoitteena on luoda saumaton, kustannusvaikuttava ja ennaltaehkäisevä toimintamalli kouluympäristöön.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön on koottu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja opiskeluhuollon ammattilaisia ja heidän esihenkilöitä. Lisäksi toimintamallia on käsitelty pilottikouluilla yhteisötason oppilashuoltoryhmissä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä opiskeluhuollon ja perustason mielenterveyspalvelujen välillä, jotta lapsille, nuorille ja heidän perheilleen voidaan tarjota matalan kynnyksen konsultaatio ja apu suoraan arjen ympäristöissä. Palveluintegraatio varmistaa, että eri toimijoiden palvelut sovitetaan yhteen saumattomasti ja lähettämisen käytännöistä luovutaan. Muutos luo yhtenäisen toimintamallin, jossa roolit ja vastuut ovat selkeät, palvelut ovat saavutettavia ja yhteistyö eri ammattilaisten kesken vahvistuu, tukien lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta arjen ympäristöissä (koulut), selkeyttää roolit ja tehtävät palvelukokonaisuudessa sekä luoda saumaton yhteistyö opiskeluhuollon ja perustason mielenterveyspalvelujen välille ilman lähettämisen käytäntöjä. Samalla varmistetaan, että toimintamalli tukee terapiatakuu-lainsäädännön vaatimuksia ja hoidonporrastusta.

Kehittämistyön aikana ammattilaiset antavat jatkuvaa palautetta yhteiskehittämisrakenteessa toimintamallin toimivuudesta. Seurantaa tehdään myös asiakkuuksista, asiakkuuksien tarpeista ja jatkotoimenpiteistä. Lisäksi yhteistyötahoille tehdään kysely toimintamallin kokemuksista.

Kokeilusta saatuja tuloksia hyödynnetään Pohteen lasten ja nuorten palvelujen kehittämistyöhön Terapiatakuu-lainsäädäntö huomioiden.

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteinä luodaan kouluille jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänkuva ja toimintamalli, jossa työ kohdentuu konsultatiiviseen ja hoidolliseen työskentelyyn sekä integroidaan saumattomasti opiskeluhuollon palvelutehtäviin. Lisäksi palkataan kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa pilotoimaan mallia Limingan, Tyrnävän, Lumijoen ja Hailuodon peruskouluilla ajalla 18.8.–19.12.2025. Kehittämistyössä selkeytetään eri toimijoiden roolit ja vastuut hoidonporrastuksen mukaisesti ja vahvistetaan monialaista yhteistyötä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden tuen tarvetta, sekä heidän perheensä. Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee tilanteissa, joissa oppilas- ja opiskeluhuollon tuki ei ole riittävä ja oppilaalla on pitkittyneitä mielenterveyden ongelmien oireita, jotka heikentävät toimintakykyä kotona tai koulussa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee tilanteissa, joissa opiskeluhuollon tuki ei riitä ja oppilaalla on pitkittyneitä mielenterveyden ongelmien oireita, jotka heikentävät toimintakykyä kotona tai koulussa. Sairaanhoitaja kutsutaan yhteistyöhön sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemän arvion ja konsultoinnin pohjalta, ja hän voi osallistua myös moniammatilliseen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhdessä opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa, jolla huoli on herännyt, ja perhe on aktiivisesti mukana lapsen tai nuoren hoidossa. Yläkouluikäisten kohdalla arvioinnissa hyödynnetään interventionavigaattoria ja ensijäsennystä. Psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa jalkautuvana palveluna määrämittaisia interventioita, jotka tukevat nopeaa ja vaikuttavaa hoitoa arjen ympäristössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia ei vakiinnuteta. Kokeilusta saatuja tuloksia hyödynnetään Pohteen lasten ja nuorten palvelujen kehittämistyöhön ja integroimiseen osaksi perhekeskuspalveluita Terapiatakuu-lainsäädäntö huomioiden.

Kouluille jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja (RRP2, P4, Inv. 1)