Ryhmätoimintaa aivoterveyden edistämiseksi

Kaiken hankkeen toiminnan keskiössä ovat olleet Aivotreeniryhmiin osallistujat ja ryhmätoiminnan kehittäminen. Hankkeen ansioksi voidaan lukea se, että työntekijät ovat rohkeasti kokeilleet erilaisia tapoja toimia ja toiminnan kehittämistä on ohjannut asiakkailta saatu palaute sekä oman toiminnan systemaattinen arviointi. Ryhmien ohjaamisen kehittämiseen on hankkeen aikana panostettu niin työntekijöiden koulutuksen kuin työnteliköiden kehittävän työotteen kautta. 

Hankkeella oli hyvä pohja lähteä kehittämään toimintaa Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksessä kehitetyn Ahaa! -aivotreeniä

yhdessä koulutuksen ja materiaalin pohjalta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan ryhmissä alettiin käsitellä aivoterveellisiä teemoja (ravinto, uni, liikunta) ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja aivoterveyden edistämisen näkökulma vahvistui hankkeen edetessä.

Ryhmän ohjaamisen ytimeksi muodostui oivalluttava ohjaaminen. Oivalluttavan ohjaamisen perusajatuksena on yhdessä oppiminen, jossa pyritään pois perinteisestä kouluoppimisesta. Tärkeintä on saada ryhmäläinen oivaltamaan itse, jolloin aivot saavat harjoitusta ja elintapamuutokset ovat mahdollisia. Ryhmässä kannustetaan avoimeen reflektointiin, jolloin myös ryhmän jäsenten välinen oppiminen lisääntyy. Ryhmäläiset huomaavat, että on erilaisia tapoja ajatella ja toimia. Tätä kautta suvaitsevaisuus ja keskinäinen ymmärrys on lisääntynyt. Ryhmien rikkaus on ollut, että osallistujat ovat olleet niin muistisairaita kuin ennaltaehkäisevässä mielessä mukaan tulleita. Kohderyhmä on pääsääntöisesti ollut ikääntyvää

väestöä ja palautteiden mukaan moni on kokenut muistipulmista avoimesti kertomisen hyväksi ja ryhmän vertaistuen tärkeäksi.

Saatujen palautteiden mukaan ryhmäläiset ovat oppineet eniten siinä, että muisti- ja ajattelutoimintoihin liittyy paljon muutakin kuin pelkästään muisti. Muistiteeman lisäksi ryhmissä on käsitelty keskittymistä, hahmottamista, päättelyä ja kielen teemaa. Monipuolinen aivotreeniryhmäkokonaisuus on saanut paljon hyvää palautetta. Se on lisännyt ryhmäläisten ymmärrystä siitä, että muistia voi harjoittaa. Muistipulmat lisääntyvät ikääntymisen myötä ja ikääntyvät ovat erittäin kiinnostuneita siitä, mitä he itse voivat tehdä arjessaan, että muistaminen helpottuisi.

Hankkeen aikana yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa pystyttiin kehittämään. Hankkeen alussa kirjoitettiin vapaaehtoistoiminnan opas, jossa määriteltiin yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa koskevat puitteet. Opas jäi aktiiviseen

käyttöön ja hankkeen kaikki vapaaehtoiset perehdytetään oppaan mukaan tehtäviinsä. Vapaaehtoistoiminnan saralla on edelleen paljon kehitettävää, että toiminta saadaan pysymään mielenkiintoisena. Vapaaehtoistoiminta ei synny tyhjästä

eikä jaksa toimia ilman ulkopuolista tukea, vaan tarvitsee jonkin verran taloudellisia voimavaroja ja työntekijäresursseja.

Hankkeen toiminnassa vahvistui ajatus siitä, että vapaaehtoiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta, tukea, ohjausta ja palautetta toimiessaan vapaaehtoisena.

Hankkeen vapaaehtoisten aivotreeniohjaajien koulutus on ollut hyvä väylä tulla mukaan toimintaan, mutta erilaisia tapoja tulla mukaan pitää kehittää edelleen. Muistiyhdistyksen kotisivuille myös lisättiin "Tule vapaaehtoiseksi" -alasivu, jonka kautta saa tietoa toiminnasta ja sivuilla on mahdollisuus myös lähettää yhteystietonsa, jos haluaa, että hankkeen työntekijä on yhteydessä. Jatkossa vapaaehtoisten mukaan ottaminen vahvemmin toiminnan kehittämiseen, tuo varmasti enemmän näkökulmaa toimintaan ja sitouttaa vielä paremmin vapaaehtoisia mukaan. Kokeilemisen arvoista olisi esim. vapaaehtoisista muodostuva kehittämistyöryhmä. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vaatii resursseja ja kehittämistyön kannalta on ollut hyvä, että hanke on verkostoitunut esim. Järjestötalo Kolomosen kanssa.

Projektin käynnistymisen ja asiakasohjautuvuuden kannalta oli tärkeää saada oleelliset yhteistyökumppanit mukaan toimintaan. Kuntien muistihoitajien kanssa tehtävään yhteistyöhön panostaminen oli kannattavaa. Heidän asiantuntemuksensa oman alueen asiakaskunnasta ja toimintaympäristöstä auttoivat projektin käynnistymisvaiheessa ja eteenpäin viemisessä. "Lupa yhdistykselle ottaa yhteyttä" -lomake otettiin käyttöön hankkeen alussa ja se on toiminut hyvin muistihoitajien vastaanotolla. Asiakas voi halutessaan täyttää kaavakkeeseen yhteystiedot, jonka jälkeen hankkeen työntekijä on voinut olla yhteydessä suoraan asiakkaaseen. Säännöllinen yhteydenpito ja aktiivinen viestintä muistihoitajien kanssa lisää luottamusta ja edistää hankkeen etenemistä.

Viestinnästä opittiin paljon hankkeen aikana. Aluksi hyvin kankeasti ajateltiin, että viestintä on sisäistä ja ulkoista viestintää. Matkan varrella valkeni kuitenkin, että kaikki, mitä hankkeessa tehdään on viestintää. Viestinnänkehittäminen tahtoo monesti jäädä muun perustyön jalkoihin. Viestintä tulisi kuitenkin kulkea rintarinnan toiminnan suunnittelun kanssa. Muistiliitolla on ollut tärkeä rooli viestinnän kehittämisessä ja yhtenäisen "ulkoasun" luomisessa. Yhtenäinen viestintä Muistiliiton ohjeistuksen mukaan lisää luotettavuutta ja näkyvyyttä, jota uusi hanke tarvitsee paljon toiminnan alkutaipaleella. Harkittu visuaalinen ilme vahvistaa viestiä, lisää viestin mielenkiintoa ja asiallisuutta. Viestintään kannattaa hankkeissa panostaa. Hankkeesta viestiminen on olennaista siksi, että se kytkeytyisi osaksi laajempaa yhteiskunnallista tai inhimillistä kontekstia. Tällä tavalla se herättää todennäköisemmin kiinnostusta vastaanottajissakin.

Hankkeen aikana kehitettiin palautejärjestelmää avoimeksi niin, että palautekyselyiden tuloksia ja seuraavan kauden kehittämiskohteet lähetettiin sähköpostiviestinä muistihoitajille ja vapaaehtoisille. On tärkeää ymmärtää, että viestimällä ja kertomalla hankkeesta ja sen tuloksista ne jäävät elämään ja avaavat ovia mahdollisille uusille hankkeille tai keskusteluille. Hyvin suunniteltu ja toimiva palautejärjestelmä ja siitä viestiminen auttaa hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Se auttaa luomaan verkostoja ja mahdollisesti saamaan lisää ihmisiä mukaan hanketoimintaan. Avoin kehittämistyö vaikuttaa toiminnan vakiinnuttamiseen. 

Huolellisesti valmisteltu hankesuunnitelma on paras työkalu koko hankkeen ajan. On ollut se ihannetilanne, että hankehakemuksen valmistelija ja hankevastaava on koko prosessin ajan ollut sama ihminen. Hankehakemusvaiheessa pitää nähdä hanketta pidemmälle eli mitä hankkeen jälkeen? Mikä on muuttunut? Mihin hankkeella halutaan muutosta?

Hakemusvaiheessa on hyvä olla visio, mitä kohti kuljetaan. Tämä helpottaa hankkeen toteutumista ja toiminnan vakiinnuttamista.