Nuotta- nuorten tavoittaminen ajoissa, Nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke (ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027)

Luotu 16.07.2026
Nuotta- nuorten tavoittaminen ajoissa, Nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke (ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027)

Alustava idea

Ratkaisun tavoitteena on luoda päihteillä oireileville nuorille yhteinen konsultatiivinen ja jalkautuva toimintamalli, joka tukee varhaista tunnistamista, moniammatillista yhteistyötä ja oikea-aikaista palveluihin ohjautumista. Toimintamalli yhdistää ammattilaiskonsultaation, jalkautuvan työskentelyn, verkostotyön ja hoidon porrastuksen sekä vahvistaa nuorten kiinnittymistä tarvitsemiinsa palveluihin.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret
Nuoret aikuiset

Linkit - Liitteet
https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/elossa-nuorten-huumekuolemien-ehkaisyn-ohjelma…

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Päihteitä käyttävät tai niiden käytön riskissä olevat nuoret tunnistetaan usein liian myöhään, eivätkä he aina pääse oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Nuorten tilanteisiin liittyy usein samanaikaisesti mielenterveysoireita, toimintakyvyn laskua, koulunkäynnin vaikeuksia sekä lastensuojelullisia huolia, jolloin palvelutarpeen arviointi ja tarkoituksenmukainen palveluun ohjaaminen voi olla haastavaa.

Haasteena ovat myös palvelujärjestelmän rajapinnat sekä epäselvät palvelupolut opiskeluhuollon, lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erikoissairaanhoidon välillä. Tämän seurauksena nuori voi jäädä ilman tarvitsemaansa tukea tai pudota palveluiden väliin.

Toimintamallilla pyritään vahvistamaan varhaista tunnistamista, moniammatillista yhteistyötä, palveluihin kiinnittymistä ja oikea-aikaista hoitoon ohjautumista sekä ehkäisemään päihdehaittojen kasautumista ja nuorten huumekuolemia.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Asiakkaan näkökulmasta toimintamallia kehitetään tarpeeseen saada apua aiemmin ja sujuvammin tilanteissa, joissa päihteiden käyttöön liittyy samanaikaisesti mielenterveyden haasteita, toimintakyvyn laskua tai lastensuojelullisia huolia. Tavoitteena on ehkäistä palveluiden väliin putoamista ja vahvistaa nuoren kiinnittymistä tarvitsemiinsa palveluihin.

Ammattilaisten näkökulmasta toimintamallia kehitetään tukemaan päihteillä oireilevien nuorten tunnistamista, arviointia ja palveluohjausta. Tarpeena on selkeämpi työnjako, matalan kynnyksen konsultaatio sekä yhteiset toimintatavat eri palveluiden välillä.

Organisaation näkökulmasta toimintamallia kehitetään vahvistamaan yhteistyötä lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, opiskeluhuollon sekä erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena on yhtenäistää palvelupolkuja ja parantaa hoidon porrastuksen toteutumista.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta toimintamallilla vastataan tarpeeseen vähentää nuorten päihdehaittoja, ehkäistä syrjäytymistä ja nuorten huumekuolemia sekä vahvistaa varhaista tukea ja oikea-aikaisia palveluita.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena on, että päihteillä oireilevat nuoret tunnistetaan nykyistä varhaisemmin ja ohjautuvat oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. Samalla vahvistetaan nuorten kiinnittymistä hoitoon ja ehkäistään palveluiden väliin putoamista.

Toimintamallilla tavoitellaan myös sujuvampaa yhteistyötä opiskeluhuollon, lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena on selkeyttää palvelupolkuja, vastuunjakoa ja hoidon porrastusta.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja, syrjäytymistä sekä nuorten huumekuolemien riskiä.

Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitellut muutokset saavutetaan vahvistamalla päihteillä oireilevien nuorten varhaista tunnistamista, matalan kynnyksen ammattilaiskonsultaatiota, moniammatillista yhteistyötä sekä palveluihin ohjautumista. Toimintamalli tarjoaa ammattilaisille tukea nuoren tilanteen arviointiin, palvelupolun suunnitteluun ja hoidon porrastukseen.

Nuorten tavoittamista ja palveluihin kiinnittymistä tuetaan jalkautuvalla työskentelyllä, jossa nuori voidaan kohdata hänen omassa arkiympäristössään. Lisäksi toimintamallissa vahvistetaan verkostotyötä, selkeytetään toimijoiden välistä työnjakoa ja rakennetaan yhteisiä toimintakäytäntöjä opiskeluhuollon, lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erikoissairaanhoidon välille.

Toimintamalli perustuu alaikäisten päihdepalveluiden porrasteiseen hoitomalliin, jonka avulla nuori ohjautuu oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen ja hoidon piiriin.

Seuranta ja arviointi

Toimintamallin onnistumista arvioidaan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Seurannassa tarkastellaan muun muassa konsultaatioiden, jalkautuvien kontaktien ja verkostotapaamisten määriä sekä nuorten palveluihin ohjautumista ja hoitoon kiinnittymistä.

Lisäksi kerätään palautetta ammattilaisilta, nuorilta ja yhteistyötahoilta esimerkiksi kyselyiden, haastatteluiden ja palautekeskusteluiden avulla. Arvioinnissa tarkastellaan myös yhteistyön toimivuutta, palvelupolkujen selkeytymistä ja ammattilaisten kokemusta toimintamallin hyödystä. Pilotoinnin aikana toimintamallia kehitetään arviointitulosten perusteella.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamalli sisältää päihteillä oireilevien nuorten varhaisen tunnistamisen, ammattilaiskonsultaation, palvelutarpeen arvioinnin, jalkautuvan työskentelyn, palveluohjauksen sekä moniammatillisen verkostotyön.

Käytännössä toimintamallissa:

  • tunnistetaan nuoren päihteiden käyttöön liittyvä huoli mahdollisimman varhain
  • tarjotaan ammattilaisille matalan kynnyksen konsultaatiotukea
  • arvioidaan nuoren tilannetta, riskejä ja palvelutarvetta
  • tavataan nuorta tarvittaessa hänen omassa toimintaympäristössään
  • tuetaan nuoren kiinnittymistä tarvitsemiinsa palveluihin
  • kootaan tarvittaessa verkosto ja sovitaan yhteisistä tavoitteista sekä vastuista
  • ohjataan nuori oikealle palveluportaalle hoidon porrastuksen mukaisesti
  • vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Tavoitteena on, että nuori saa oikea-aikaista tukea eikä jää palveluiden väliin.

Toteutuksen edellytykset

Mitä ratkaisun kehittäminen omalta toimintaympäristöltämme edellyttää? Mitä toimintamallin toteuttaminen vaatii?

Toimintamallin toteuttaminen edellyttää opiskeluhuollon, lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erikoissairaanhoidon välistä sitoutunutta yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan yhteisesti sovitut toimintatavat, selkeät palvelupolut ja matalan kynnyksen konsultaatiokäytännöt.

Toimintamallin toteuttaminen vaatii päihde- ja mielenterveystyön osaamista, riittäviä henkilöstöresursseja konsultatiiviseen ja jalkautuvaan työhön sekä johdon tukea toiminnan käyttöönotolle ja juurruttamiselle. Keskeistä on myös henkilöstön perehdyttäminen, toimiva viestintä sekä yhteistyötahojen aktiivinen osallistuminen toimintamallin kehittämiseen ja arviointiin.

Asiakkaiden osallistuminen

Nuorten osallisuutta vahvistetaan keräämällä palautetta toimintamallin pilotoinnin aikana. Kehittämisen tueksi on toteutettu kysely nuorten päihdepalveluista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Lisäksi toimintamallin kehittämisen tueksi järjestetään asiakasryhmälle suunnattu työpaja, jossa nuoret pääsevät tuomaan esiin näkemyksiään palveluiden saavutettavuudesta, toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Asiakaskokemuksia hyödynnetään toimintamallin arvioinnissa ja jatkokehittämisessä, jotta palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin nuorten tarpeita ja tukevat palveluihin kiinnittymistä.

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Toimintamallia kehitetään osaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintaa Nuorten huumekuolemien ehkäisy -hankkeessa. Tammikuussa 2026 aloittaneet kaksi hanketyöntekijää ovat kehittäneet ja pilotoineet toimintamallia yhteistyössä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kesäkuussa 2026 hankkeeseen rekrytoitiin terapiakoordinaattori tukemaan menetelmäosaamisen vahvistamista ja ammattilaisten kouluttamista. Elokuussa 2026 nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin aloittaa kaksi jalkautuvaa sairaanhoitajaa, joiden tehtävänä on toteuttaa ja pilotoida toimintamallin mukaista jalkautuvaa työtä käytännön asiakastyössä.

Pilotoinnin aikana kerätään kokemuksia ammattilaisilta, nuorilta ja yhteistyötahoilta, ja toimintamallia muokataan sekä tarkennetaan saadun palautteen ja käytännön kokemusten perusteella.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Pilotoinnin aikana on kehitetty ja kuvattu NUOTTA-toimintamallin keskeiset osa-alueet, kuten ammattilaiskonsultaatio, jalkautuva työskentely sekä palveluihin ohjautumisen käytännöt. Kehittämistyön alkuvaiheessa tunnistettiin, että päihteitä käyttävien nuorten palvelupoluissa oli katveita ja eri toimijoiden välisessä systeemisessä yhteistyössä esiintyi katkoksia.

Toimintamallin avulla on pyritty vahvistamaan yhteistyötä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, lastensuojelun sekä muiden yhteistyötahojen välillä, selkeyttämään vastuita ja rakentamaan yhteisiä toimintatapoja. Kehittämistyössä on korostettu nuoren asettamista toiminnan keskiöön siten, että eri toimijat työskentelevät yhteisen tavoitteen suuntaisesti nuoren tarpeista lähtien.

Pilotointi on edelleen käynnissä, ja toimintamalli tarkentuu käytännön kokemusten, yhteistyötahojen palautteen ja jatkokehittämisen myötä.

 

Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että päihteillä oireilevat nuoret tunnistetaan aiemmin ja ohjautuvat nykyistä sujuvammin oikea-aikaisen tuen ja hoidon piiriin. Nuorten kiinnittyminen palveluihin vahvistuu, palveluiden väliin putoaminen vähenee ja apua saadaan ennen ongelmien vaikeutumista.

Toimintamallin avulla tavoitellaan myös pysyviä muutoksia palvelujärjestelmässä. Yhteistyö nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, lastensuojelun ja muiden yhteistyötahojen välillä vahvistuu, palvelupolut selkeytyvät ja toimijoiden välinen vastuunjako yhtenäistyy. Nuoren tarpeet ja tavoitteet ohjaavat työskentelyä aiempaa johdonmukaisemmin yli organisaatiorajojen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja, ehkäistä syrjäytymistä sekä pienentää vakavien päihdehaittojen ja nuorten huumekuolemien riskiä.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Kokeilun perusteella toimintamallin onnistuminen edellyttää ennen kaikkea toimivaa moniammatillista yhteistyötä, yhteisesti sovittuja toimintatapoja sekä selkeitä konsultaatio- ja palveluun ohjautumisen käytäntöjä. Erityisen tärkeäksi on tunnistettu eri toimijoiden välinen yhteinen ymmärrys nuoren tilanteesta, tavoitteista ja vastuunjaosta.

Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii riittäviä henkilöstöresursseja konsultatiivisen ja jalkautuvan työn toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan päihde- ja mielenterveystyön osaamista, ammattilaisten koulutusta sekä aikaa yhteistyöhön, verkostotyöhön ja toimintamallin juurruttamiseen.

Käyttöönottoa tukevat johdon sitoutuminen, toimiva viestintä sekä mahdollisuus kohdata nuoria heidän omissa toimintaympäristöissään. Toimintamallin kehittäminen on edellyttänyt hankerahoitusta, hanketyöntekijöiden työpanosta, terapiakoordinaattorin osaamista sekä jalkautuvaa työtä tekevien sairaanhoitajien resurssia.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut
Toimintamallin tyyppi
Palvelukokonaisuus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)