Kulttuurisen työotteen kehittäminen sote-palveluissa

Luotu 26.10.2022
Kulttuurisen työotteen kehittäminen sote-palveluissa
Kulttuurisen työotteen kehittäminen sote-palveluissa

Alustava idea

Kulttuurihyvinvointia tukevaa työotetta kehitetään sote-palveluiden, eri yksiköiden henkilökunnan, koulutuksilla sekä konkreettisesti jalkautuvalla toiminnalla, jossa eri alojen kulttuuritoimijat toimivat sparraajina ja sisällöntuottajina.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kulttuurihyvinvointia tukevaa työotetta tuetaan sote-yksiköissä konkreettisella jalkautuvalla toiminnalla. Sote-yksiköt nimeävät kulttuurivastaavat toimiyksiköihinsä ja kehittämistyöhön otetaan mukaan Pieksämäen alueen yksityiset ja julkiset toimijat. Kulttuurivastaaville järjestetään koulutusta, joka lisää heidän valmiuksiaan toimia kulttuurivastaavan roolissa sekä lisää heidän ymmärrystään kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä niin laitoksissa kuin palvelurakenteissakin. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Väestön ikääntyminen haastaa Pieksämäellä vahvistamaan kulttuurihyvinvointiin liittyviä rakenteita. Maakunnallinen sote-uudistus tulee vaikuttamaan palvelurakenteeseen ja asettaa haasteita kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnan omilla resursseilla ei ole tulevaisuudessa mahdollista tuottaa kulttuurihyvinvointia siten, että se on kaikkien väestöryhmien saavutettavana. Tarvitaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma ja -strategia, jotta Pieksämäki voi hyvinssä ajoin suunnitella tulevaisuuden palvelut yhdessä kolmannen sektorin ja eri hallintokuntien kanssa. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Kulttuurivastaavat toimivat yhteisöllisesti ja osallistavasti työyksiköissään. Sote-yksiköissä on käytössä kulttuurinen työote ja tietoa kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. 

Tavoitteiden saavuttaminen

Ensimmäisen hankevuoden aikana pyritään parantamaan palvelunohjausta kulttuuriluotsien sekä lasten ja nuorten kulttuurilähetteen osalta, ja aloitetaan kulttuurihyvinvointikoulutukset sote-alan henkilöstölle. Hankkeen kohderyhmille sekä kaikille kuntalaisille järjestetään tapahtumia. Toisena hankevuonna syvennytään kulttuurivastaavien kouluttamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä kulttuurielämysten järjestämiseen hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille. 

 

Seuranta ja arviointi

Hankkeen toimenpiteiden tulosten arvioinnissa käytetään SROI-analyysia. 

Alkukartoituskysely esihenkilöille. Kulttuurihyvinvointikoulutukseen osallistuville alku-, väli- ja loppukartoitus. Kohdehenkilöille sWEMWBS-kysely. SWEMWBS-kysely (Short Warwick Edinburg Mental Wellbeing Scale) on 7-osioinen positiivisen mielenterveyden mittari, jonka on suomentanut THL. Kyselylle haettiin lupa Warwickin yliopistolta ja käyttöluvan saatuamme, olimme oikeutettuja saamaan THL:n suomennetun version.  Tilastojen seuranta sekä haastatteluissa saatu informaatio. 

Hankkeen tarkoituksena on lisätä kirjastopalveluiden tavoitettavuutta sekä monipuolistaa palveluita kohderyhmille sopiviksi. 

Henkilöstön osalta mittarina toimii kulttuurivastaavien määrän kasvu. 

Kohdehenkilöiden mittareita ovat mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikön käyntimäärien väheneminen, kulttuuritapahtumat sote-yksiköissä, mielenhyvinvoinnin koheneminen (sWEMWBS) sekä lasten ja nuorten kulttuurilähetteen käyttömäärien kasvaminen. 

Kolmannen sektorin tulosmittarina on kulttuuriluotsipalvelun käyttömäärät.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Hankkeen päätavoitteena oli kouluttaa kulttuurivastaavia eri sote-alan yksiköihin. Kulttuurivastaavat ovat yksiköiden perustyöntekijöitä, kuten sosionomeja, lähihoitajia ja sairaanhoitajia, jotka järjestävät perustyön ohella kulttuuritoimintaa yksiköihin. Hanke järjesti kolme koulutuskierrosta kahden vuoden aikana. Yksi koulutuskierros piti sisällään kolme yhteistä tapaamista ja henkilökohtaisia käyntejä yksiköissä sekä hankkeen kustantamia kulttuuritapahtumia yksiköissä. Hanke tarjosi kulttuurielämyksiä myös kulttuurivastaaville: he saivat valita teatterikäynnin sekä valinnaisen Seutuopiston kurssin, joka tuki heidän työtään kulttuurivastaavana. 

Hanke Kulttuurista hyvinvointia kaikille vastaa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kulttuurin saavutettavuuteen ja osallisuuden lisäämiseen kaikille kuntalaisille. Kulttuurihyvinvointityötä kehitetään laaja-alaisesti ja saadaan päättävät toimielimet tietoiseksi resurssien tarpeesta kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä. Hanke kohdentuu kulttuurihyvinvoinnin vaikutusten turvaamiseen aliedustetuille kohderyhmille: tukea tarvitseville lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmäajattelu ja -tarjonta mielenterveys- ja päihdetyön sekä laitoksissa asuvien kuntalaisten kanssa tehtävä kulttuurihyvinvointityö vaatii kehittämistä. Pieksämäellä perusterveyden huollosta vastaa hankkeen alkaessa vielä kaupunki, mutta vuoden 2023 alusta alkaen Etelä-Savon hyvinvointialue. Pieksämäellä on tilastojen mukaan perusterveydenhuollossa huomattavasti enemmän mielenterveyteen liittyviä asiakaskäyntejä verrattuna koko maahan ja Etelä-Savon maakuntaan. 

Sote-yksiköissä on seurakunta tai muutamat järjestöt hoitaneet pitkälti virikkeellistä/kulttuurihyvinvointitoimintaa ennen Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hanketta. Kirjastopalveluja käyttävät jotkin yksiköt ja harvoissa yksiköissä on ns. virikeohjaaja tai muu kulttuurihyvinvointia tuottava työntekijä. Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hanke pyrkii lisäämään kulttuuritoimintaa sote-yksiköissä. 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pieksämäki
Kehittäjäorganisaatiot
Pieksämäen kaupunki
Toimintaympäristö
Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hanke (2022-2024) Pieksämäellä.
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha