ESR+ Digikeittiö- osallisuutta ja elämyksiä nuorille

Luotu 11.06.2026
ESR+ Digikeittiö- osallisuutta ja elämyksiä nuorille
ESR+ Digikeittiö- osallisuutta ja elämyksiä nuorille

Alustava idea

Toimintamalli tarjoaa neuroepätyypillisille nuorille aikuisille matalan kynnyksen tukea arjenhallintaan, ravitsemukseen ja osallisuuteen yhdistämällä yhteisöllisen ruoanlaiton, yksilöllisen ohjauksen sekä digitaaliset ja virtuaaliset menetelmät.

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Tarve, tavoite, mittarit ja edellytykset

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Neuroepätyypillisillä yksilöillä on usein verrattain enemmän haasteita esimerkiksi arjen hallinnassa, itsenäistymisessä, ruokailussa ja sosiaalisissa tilanteissa. Erityisesti ADHD-oireiset ja autisminkirjolla olevat nuoret aikuiset voivat kohdata vaikeuksia muun muassa oman toiminnan ohjauksessa sekä oman hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä. Nämä haasteet saattavat pahimmillaan heikentää nuoren aikuisen toimintakykyä ja lisätä kuormitusta sekä kasvattaa riskiä jäädä koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle.

Haasteet ravitsemuksessa ja ruokailussa ovat yleisiä neuroepätyypillisille. Ne voivat esiintyä esimerkiksi valikoivana syömisenä, aistiherkkyyksinä, vaikeuksina ruoanvalmistuksessa ja ruokailujen rytmittämisessä päivän mittaan sekä kuormittumisena sosiaalisista ruokailutilanteista. Ruoan hankinta, ruoanlaitto ja terveellisen ruokavalion ylläpitäminen itsenäisesti voi olla haastavaa, mikä lisää riskiä muun muassa yksipuoliseen ravisemukseen ja heikentyneeseen hyvinvointiin.

Olemassa olevat palvelut eivät huomioi riittävästi aistiherkkyyksiä, ruokailuun liittyvää kuormitusta tai toiminnanohjauksen vaikeuksia. Lisäksi palvelut voivat tuntua hajanaisilta tai vaikeasti saavutettavilta.

Toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla neuroepätyypillisille nuorille aikuisille, osallistavan ja käytännönläheisen toimintaympäristön, jossa vahvistetaan:

  • arjen hallinnan taitoja
  • itseluottamusta
  • osallisuutta
  • ravitsemusosaamista
  • sosiaalisia taitoja
Kehittämistarve eri näkökulmista

Toimintamallin kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat neuroepätyypilliset nuoret aikuiset. Tämä ikä on yleensä itsenäistymisen aikaa ja oman arjen rutiinien luomista. Tämä voi olla erityisen haastavaa neuroepätyypillisille, sillä heillä on verrattain enemmän vaikeuksia esimerkiksi oman toiminnan ohjauksessa, mikä saattaa asettaa haasteita esimerkiksi ravitsemukseen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Ravitsemukseen liittyen haasteita voi esiintyä muun muassa kaupassa käynnin, ruoanlaiton ja ruokarytmin suhteen. Ne voivat myös altistaa esimerkiksi yksipuoliselle ruokavaliolle ja siitä johtuville ongelmille, fyysisen toimintakyvyn heikkenemiselle ja puutostiloille.

Kohderyhmän nuoret aikuiset tarvitsevatkin turvallisia ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, joissa heillä on mahdollista saada konkreettista ja yksilöllistä ohjausta omien tarpeiden mukaan. Toimintamalli pyrkii luomaan osallistujille positiivisia kokemuksia, jotka antavat onnistumisen tunteita ja lisäävät minäpystyvyyttä.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla neuroepätyypillisten nuorten aikuisten hyvinvointi, arjenhallinta ja osallisuus vahvistuvat. Malli lisää heidän valmiuksiaan huolehtia omasta ravitsemuksestaan ja terveydestään sekä tukee heidän itsenäistymistään ja kiinnittymistään opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.

Toimintaan osallistuvat nuoret oppivat käytännön ruoanlaitto- ja arjentaitoja sekä saavat myönteisiä kokemuksia ruokailusta, yhdessä tekemisestä ja sosiaalisista tilanteista. Terveelliseen ruokaan liittyvät ennakkoluulot ja kuormittavat kokemukset voivat vähentyä, kun ruokailutilanteita harjoitellaan turvallisessa, rauhallisessa ja neuroepätyypillisten erityispiirteet huomioivassa ympäristössä. Digitaaliset reseptit ja visuaaliset ohjeet taas tukevat nuorten omatoimisuutta myös toiminnan ulkopuolella ja helpottavat taitojen siirtämistä arkeen.

Pitkällä aikavälillä toimintamalli voi ehkäistä syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja terveyserojen kasvua. Nuorten aikuisten kyky huolehtia omasta hyvinvoinnistaan vahvistuu, mikä voi vähentää myöhempää palveluntarvetta ja tukea opiskelu- ja työkyvyn säilymistä.

Toimintamallin myötä myös palvelujärjestelmän osaaminen neuropsykiatristen nuorten tarpeista lisääntyy. Hankkeessa syntyy uusi, käytännössä testattu toimintatapa, jota voidaan hyödyntää laajemmin nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa sekä osana kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen palveluita.

Tavoitteiden saavuttaminen

Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että toimintamalli dokumentoidaan selkeästi ja että tuotetut materiaalit, kuten digitaaliset reseptit ja ohjausmateriaalit, jäävät toimijoiden ja osallistujien hyödynnettäviksi myös hankkeen jälkeen. Toimintamallin toimivuutta mitattiin ja arvioitiin kyselyiden perusteella, mihin vastasivat Digikeittiö-hankkeen osallistuja. Kyselyissä kartoitettiin, miten…

Digikeittiö-hanketta on muokattu myös osallistuneiden palautteiden pohjalta. Niiden avulla toimintamallia on kehitetty vastaamaan tarpeita entistä paremmin, mikä auttaa sen säilyttämistä ja levittämistä osana pysyviä palveluita

Seuranta ja arviointi

Haasteet ravitsemuksessa ja ruokailussa ovat yleisiä neuroepätyypillisille. Ne voivat esiintyä  esimerkiksi valikoivana syömisenä, aistiherkkyyksinä, vaikeuksina ruoanvalmistuksessa ja  ruokailujen rytmittämisessä päivän mittaan sekä kuormittumisena sosiaalisista ruokailutilanteista.  Ruoan hankinta, ruoanlaitto ja terveellisen ruokavalion ylläpitäminen itsenäisesti voi olla haastavaa, mikä lisää riskiä muun muassa yksipuoliseen ravisemukseen ja heikentyneeseen hyvinvointiin. 

Olemassa olevat palvelut eivät huomioi riittävästi aistiherkkyyksiä, ruokailuun liittyvää kuormitusta tai toiminnanohjauksen vaikeuksia. Lisäksi palvelut voivat tuntua hajanaisilta tai vaikeasti saavutettavilta. 

Toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla neuroepätyypillisille nuorille aikuisille,  osallistavan ja käytännönläheisen toimintaympäristön, jossa vahvistetaan:  

  • arjen hallinnan taitoja 
  • itseluottamusta 
  • osallisuutta 
  • ravitsemusosaamista 
  • sosiaalisia taitoja 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamallin ydinsisältönä on neuroepätyypillisten nuorten aikuisten arjenhallinnan,  hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen ravitsemuksen, yhteisöllisen toiminnan sekä  digitaalisten ja virtuaalisten ratkaisujen avulla. Mallissa yhdistyvät käytännön ruoanlaittotaitojen harjoittelu, sosiaalisten tilanteiden tukeminen sekä yksilölliset tarpeet huomioiva ohjaus. 

Toiminta rakentuu matalan kynnyksen ryhmämuotoisista ruoanlaitto- ja ruokailutilanteista, joissa nuoret aikuiset pääsevät harjoittelemaan: 

  • terveellisten ruokavalintojen tekemistä  
  • ruoan suunnittelua, hankintaa ja valmistamista 
  • säännöllistä ruokailurytmiä 
  • arjen hallinnan- ja toiminnanohjaustaitoja 
  • sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista. 

Toiminta toteutetaan huomioiden neuroepätyypillisten ihmisten erityispiirteitä. Ohjauksessa  hyödynnetään selkeitä rakenteita, vaiheistettuja ohjeita, visuaalisia tukikeinoja ja rauhallista ympäristöä.   

Toimintamallin keskeinen osa on teknologian hyödyntäminen. Virtuaalitodellisuutta (VR) ja  immersiivisiä ympäristöjä käytetään turvallisena tapana harjoitella ruokailu- ja sosiaalisia tilanteita sekä vähentää niihin liittyvää kuormitusta ja jännitystä. Lisätyn todellisuuden (AR) ja digitaalisten  ratkaisujen avulla tuotetaan helposti käytettäviä reseptejä, ohjeita ja oppimateriaaleja, jotka tukevat nuorten omatoimisuutta myös hankkeen ulkopuolella. 

Toimintamalliin kuuluu vahva yhteiskehittämisen näkökulma. Nuoret osallistuvat toiminnan  suunnitteluun, arviointiin ja sisältöjen tuottamiseen yhdessä ammattilaisten, järjestöjen,  oppilaitosten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että toiminta vastaa aidosti  kohderyhmän tarpeisiin. 

Toiminnan tavoitteena on: 

  • vahvistaa nuorten toimintakykyä ja itsenäistymistä 
  • lisätä hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja 
  • ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä 
  • lisätä osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia 
  • tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. 

Toimintamallin tuloksena syntyy käytännössä testattu ja dokumentoitu toimintatapa, jota voidaan  hyödyntää ja soveltaa myös muissa nuorten hyvinvointia tukevissa palveluissa. 

 

Toteutuksen edellytykset

Toimintamallin toteuttaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten oppilaitosten, ravitsemusalan asiantuntijoiden, teknologiaosaajien ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Toteutus edellyttää kohderyhmän tarpeiden syvällistä ymmärtämistä sekä turvallisen, saavutettavan ja matalan kynnyksen toimintaympäristön rakentamista. Toiminnan tulee olla selkeästi strukturoitua, ennakoitavaa ja samalla riittävän joustavaa, jotta osallistujien yksilölliset tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja toimintakyky voidaan huomioida. Lisäksi onnistunut toteutus vaatii osaavia ohjaajia, joilla on ymmärrystä neuroepätyypillisyydestä, kyky käyttää vaiheistettua ohjausta, selkeitä toimintamalleja ja visuaalisia tukikeinoja sekä taitoa luoda rauhallinen, kannustava ja osallistava ilmapiiri. Käytännössä toimintamallin toteuttaminen edellyttää myös ruoanlaittoon soveltuvia tiloja, ryhmätoimintaan sopivaa ympäristöä, toimivia digitaalisia välineitä ja saavutettavia materiaaleja, jotka tukevat osallistujien omatoimisuutta myös varsinaisen toiminnan ulkopuolella.

Asiakkaiden osallistuminen

Osallistujat ovat osallistuneet toimintamallin kehittämiseen yhteiskehittämisen periaatteella. He ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja sisältöjen tuottamisessa yhdessä ammattilaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi osallistujilta on kerätty palautetta ja kyselyvastauksia, joiden avulla toimintaa on muokattu vastaamaan entistä paremmin kohderyhmän tarpeita. Näin on varmistettu, että toimintamalli rakentuu aidosti osallistujien kokemusten, toiveiden ja arjen haasteiden pohjalta.

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Toimintamallia on kokeiltu käytännössä Digikeittiö-hankkeessa osana neuroepätyypillisille nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Mallia on testattu matalan kynnyksen ryhmämuotoisissa ruoanlaitto- ja ruokailutilanteissa, joissa on harjoiteltu ruoan suunnittelua, valmistamista, säännöllistä ruokailurytmiä, arjenhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Kokeilussa on hyödynnetty myös digitaalisia ja virtuaalisia menetelmiä, kuten VR-ympäristöjä, joiden avulla osallistujat ovat voineet harjoitella ruokailuun ja vuorovaikutukseen liittyviä tilanteita turvallisesti. Toimintaa on toteutettu neuroystävällisesti selkeiden rakenteiden, vaiheistettujen ohjeiden, visuaalisten tukikeinojen ja rauhallisen ympäristön avulla. Toimintamallin toimivuutta on arvioitu osallistujakyselyillä, ja mallia on kehitetty edelleen saadun palautteen perusteella.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Tampere
Kehittäjäorganisaatiot
Tampereen ammattikorkeakoulu
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Tampereen ammattikorkeakoulu, Resto Lab
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)